Äidinkieli ja kirjallisuus
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Referaatti ja tiivistelmä
Referaatin kirjoittaja selostaa toisen tekstin asiasisällön omin sanoin tiiviisti ja neutraalisti. Referaatin laatiminen edellyttää sekä hyvää lukutaitoa että tiivistämisen taitoa.
Referaatin ominaisuuksia
-
Pohjateksti on yleensä kirjoitettu teksti, esimerkiksi artikkeli tai tutkimus, mutta pohjateksti voi olla myös suullinen esitelmä tai esimerkiksi dokumenttielokuva.
-
Referaatti kertoo selvästi ja yksiselitteisesti pohjatekstin ydinajatuksen, sen olennaisen sisällön.
-
Referaatti on yhtenäinen, asiatyylillä laadittu teksti, jossa on harkittu kappalejako. Aikamuoto on preesens.
-
Referaatti on aina tuntuvasti lyhyempi kuin pohjateksti. Toistoa on syytä välttää. Myös esimerkkejä kannattaa käyttää harkiten.
Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta
on lukeminen.
Paavo Haavikko
-
Pohjateksti voi olla moniääninen: kirjoittaja voi kertoa myös muiden ajatuksista. Referoijan on syytä olla tarkkana, että lukijalle käy selväksi, mikä on pohjatekstin kirjoittajan ja mikä jonkun muun ajattelua.
-
Kielen pitää olla sanastoltaan neutraalia, sillä referaatin kirjoittaja ei saa ottaa kantaa pohjatekstin ajatuksiin. Referoija ei voi sanoa, että kirjoittaja kiihkoilee, räyhää tai intoilee. Neutraalisti ilmaistuna kirjoittaja esimerkiksi toteaa tai esittää.
-
Referaattiin ei saa lisätä asioita, joita pohjatekstissä ei ole.
-
Referaatin ei tarvitse noudattaa alkuperäisen tekstin rakennetta. Yleensä esitysjärjestys kannattaa miettiä kokonaan uudelleen.
-
Luontevinta on selostaa asiat omin sanoin. Myös sitaattien käyttö on mahdollista, jos pohjatekstissä on jokin asia sanottu erityisen nasevasti tai persoonallisesti. Sitaatin pitää kuitenkin asettua luontevaksi osaksi referaattia.
-
Referaatin alkuun merkitään lähdetiedot: pohjatekstin kirjoittaja (tai puhuja), otsikko sekä ilmestymispaikka ja -aika.
-
Kirjoittajan kannattaa koko ajan muistaa, että referaatin tarkoitus on auttaa lukijaa, joka haluaa nopeasti olennaisen tiedon pohjatekstistä. Referaatissa kannattaa käyttää lyhyitä virkkeitä ja myös lyhyitä kappaleita, jotka helpottavat lukemista.
Ohjeita referaatin kirjoittamiseen
-
Silmäile pohjatekstiä: kuka sen on kirjoittanut, missä ja milloin se on ilmestynyt, mitä tekstilajia se edustaa?
-
Lue teksti tarkasti ja merkitse joko tekstiin tai omiin muistiinpanoihisi tekstin ydinasiat.
-
Kiteytä itsellesi, mikä on kirjoittajan keskeinen viesti ja miten hän sitä perustelee.
-
Laadi yhtenäinen teksti, joka etenee johdonmukaisesti. Merkitse alkuun pohjatekstin tiedot.
-
Tarkista, että referaatissasi on mukana kaikki olennainen mutta ei mitään ylimääräistä.
Jos referoija ottaa kantaa pohjatekstin ajatuksiin, puhutaan kommentoivasta referaatista. Lukijan pitää kuitenkin päästä selville, mitkä asiat ovat peräisin pohjatekstistä ja mitkä ovat referoijan näkemyksiä.
Tiivistelmä ja luetelmavastaus
Tiivistelmä on referaatin tavoin lyhennelmä tekstistä, ja joskus nimityksiä käytetäänkin sekaisin. Olennainen ero liittyy siihen, että tiivistelmä tehdään yleensä omasta tekstistä, referaatti jonkun toisen kirjoittamasta tekstistä. Tiivistelmästä puuttuu myös referaatille ominainen selostava ote. Tyypillisiä tiivistelmiä ovat opinnäytetyön alkuun laadittavat määrämittaiset lyhennelmät. Niistä lukija näkee nopeasti tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset ja voi sen jälkeen ratkaista, kannattaako hänen tutustua tutkimukseen tarkemmin.
Luetelmavastauksessa aineiston keskeinen tieto esitetään hyvin tiiviisti luetelmaviivojen avulla. Alkuun muotoillaan johdantolause ja sen jälkeen pyydetyt piirteet esitetään kokonaisina virkkeinä.
Esimerkki luetelmavastauksesta:
Tuure Boeliuksen Lätkäjätkä-Ville-video (2018) ottaa kantaa seuraaviin stereotypioihin:
– Homoseksuaalisuuden tunnistaa ihmisen ulkoisesta olemuksesta.
– Jääkiekkoa seuraavat lähinnä miehet.
– Homoseksuaalit eivät harrasta aggressiivisia urheilulajeja.
– Tanssiliikkeet ovat hyväksyttäviä vain naisille.