top of page

Muita eritteleviä tekstejä

Erittelyn eli analyysin kohteena voi olla mikä tahansa teksti, esimerkiksi kaunokirjallinen tai asiateksti, kuva, video tai äänitallenne. Tällä sivulla on ensin ohjeita lukutaidon kokeeseen. Sen jälkeen paneudutaan tarkemmin erilaisten tekstien analyyseihin.

Lukutaidon koe

Lukutaidon koe

Lukutaidon kokeessa arvioidaan lukijan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Aineistoina on sekä asia- ja mediatekstejä (esimerkiksi tietokirjan katkelmia, kolumneja ja kampanjavideoita) että fiktiivisiä tekstejä (esimerkiksi runoja, novelleja ja lyhytelokuvia).

Ohjeita lukutaidon kokeeseen

Vastauksen suunnittelu

​

  • Lue tehtävänanto huolellisesti: mitä kysytään tai käsketään tehdä? 

  • Luetteloi (tai tee miellekartaksi) aineistosta löytyvät tehtävän kannalta                 merkittävät asiat. Ota huomioon teksti kokonaisuutena, esimerkiksi

                - kuvat ja kuvatekstit,

                - taulukot,

                - asemointi,

                - värit,

                - äänet ja

                - visuaalinen ilme.

  • Tee havaintoja kontekstista ja tekstilajista: missä ja milloin teksti on ilmestynyt? Mikä vaikutus kontekstilla ja tekstilajilla on?

  • Kiinnitä huomiota asia- ja mediatekstien luotettavuuteen. Kuinka asiantuntevia tekijät ovat? Miten tilastot on laadittu? Kuinka moniäänisiä tekstit ovat?

  • Yritä löytää esimerkeille ja yksityiskohdille yläkäsitteitä, joiden mukaan ryhmittelet havainnot. Käytä aikaa tähän suunnittelun vaiheeseen. Jos tekstissä puhutaan esimerkiksi vesistön saastumisesta, liikenteen melusta ja vaatehävikistä, yläkäsite näille on ympäristöhaitta, vaikka sanaa ei mainittaisi koko tekstissä.

  • Ryhmittele havainnot tehtävän kannalta mielekkääseen järjestykseen, jonka pohjalta teet kappalejaon. Yleensä on luontevaa aloittaa tärkeimmistä havainnoista.

Vastauksen kirjoittaminen

​

Aloituskappale

  • Nimeä pohjateksti (tekijä, otsikko, julkaisukanava ja ilmestymisaika), esittele se lyhyesti ja luonnehdi sitä kysymyksen antamasta näkökulmasta.

  • Ota huomioon tekstilaji ja samalla sen tavoite: ”Reportaasille tyypillisesti kuvilla on tärkeä tehtävä”, ”Koska kolumni on mielipidekirjoitus, – –”, ”Koska puhe on tarkoitettu kuunneltavaksi, – –”, ”Elokuvatrailerin tarkoitus on markkinoida elokuvaa, ja siksi – –.”

  • Määrittele asia- ja mediatekstin kohderyhmä: kenelle teksti on suunnattu?

  • Jos kyseessä on fiktiivinen teksti, joka on kokonainen novelli tai runo, määrittele jo aloituskappaleessa tekstin                 Usein teeman voi määritellä myös proosatekstin tai näytelmän katkelmasta.

Esimerkki aloituskappaleesta

(Tehtävä: Erittele Markku Hattulan novellin tyyliä.)

 

Markku Hattulan novelli Ainomaria (kokoelmasta Akat, 2013) kertoo kahdesta sisaresta, joista toisen mies on lähtenyt vieraan naisen mukaan ja tulee vaatimaan rahaa entiseltä vaimoltaan. Isosisko Ainomaria kuitenkin panee sisarensa miehen ojennukseen. Novellin teemoina ovat valta ja sukupuolten väliset suhteet. Aloituskuvana on vanhahtava lyijykynäpiirros Ainomariasta, mikä antaa lukijalle ennakkokäsityksen novellin tyylistä. Novellin tyyli syntyy kielellisistä valinnoista ja henkilökuvauksesta.

Käsittelykappaleet

  • Vastaa tarkasti ja monipuolisesti tehtävään ja vain siihen.

  • Käytä asiallista ja neutraalia kieltä. Suosi lyhyitä lauseita.

  • Kuljeta vastauksessa mukana tehtävän avainkäsitettä (käsitteet kursivoitu):

    • Esittele musiikkivideon huumorin keinoja.

    • Mikä on juttukokonaisuuden kohderyhmä?​

    • Esittele kolumnin argumentaatiota.

    • Esittele novellin miljöön vaikutusta.  

  • Anna jokaisen kappaleen ensimmäisessä virkkeessä vastaus tehtävän kysymykseen eli esitä jokin havainto vastaukseksi.

Esimerkkejä kappaleiden aloitusvirkkeistä (sama tehtävä kuin edellä):

- Ainomarian puhetapa kiinnittää lukijan huomion.

- Vastakkainasettelu on merkittävässä asemassa, sillä Ainomariaan verrattuna             Kaisua kuvataan täysin avuttomana naisena.

- Novellin tyyliä luo murteellinen ja vanhahtava kieli.

- Tyylivalinnat luovat novelliin karkean mutta latautuneen ilmapiirin.

  • Perustele havainto aloitusvirkkeen jälkeen esimerkeillä aineistosta. Voit selostaa asiaa omin sanoin tai suoralla lainauksella aineistosta.

  • Tee kappaleen loppuun vielä päätelmä tai tulkinta havainnosta. Näin kytket havainnon tekstin teemaan tai tavoitteeseen.

  • Erillistä lopetuskappaletta ei tarvita.

Esimerkki lukutaidon vastauksen kappaleesta, joka etenee havainnon, esimerkkien ja päätelmän mukaisesti (sama tehtävä kuin edellä):

 

Ainomarian puhetapa kiinnittää lukijan huomion. Hänen puheessaan korostuvat lyhyet, iskevät lauseet: "Mutta ilmaiseksi olet syönyt ja asunut tässä talossa. Se kyllä tiedetään. Ja kova oletkin ollut syömään…" Hän ei välttele kiroiluakaan: "Vai töitä. Mitä helvetin töitä muka." Puheesta käy myös ilmi halveksuva asenne Väiskiä kohtaan, josta puhuttaessa käytetään paljon alatyylisiä ilmauksia: "– – jos se taliaivo uskaltaa tänne vielä rupisen nokkansa työntää." Ainomarian puheen ronski tyyli luo mielikuvan vahvasta ja voimakastahtoisesta naisesta.

argumentaatio

Argumentaatioanalyysi

Argumentaation analyysi liittyy asiateksteihin. Erittelyssä huomiota kiinnitetään erityisesti tekstin keskeisiin väitteisiin (teeseihin), niiden perusteluihin (argumentteihin) ja retorisiin keinoihin (kielen vaikutuskeinoihin).

Ohjeita argumentaatioanalyysin suunnitteluun

​

1. Selvitä konteksti ja viestintätilanne: Kuka on kirjoittanut tekstin, ja mikä on hänen asiantuntemuksensa ja näkökulmansa aiheeseen? Missä ja milloin teksti on ilmestynyt? Mikä on tekstilaji? Miten yhteiskunnallinen tilanne tai ajankohdan asenteet ovat voineet vaikuttaa tekstiin?

​

2. Nimeä tekstin teesi: mitä kirjoittaja väittää? Kiteytä yhteen virkkeeseen se, mitä tekstissä sanotaan. Teesi voi olla esimerkiksi: kannattaa suosia kotimaan matkailua.

 

3. Tarkastele, miten kirjoittaja perustelee väitettään. Minkälaisia järkeen ja tunteisiin vetoavia argumentteja kirjoittaja käyttää? Mitä asioita hän ei perustele ollenkaan? Esimerkkejä perustelutavoista:   

  • Ekologiset syyt: kotimaassa on helppo matkustaa junalla, joka ei rasita ympäristöä niin paljon kuin lentäminen tai laivaliikenne.

perustelut

  • Taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat: kun maksat matkallasi asumisesta ja palveluista, eurot jäävät kotimaahan ja taloustilanteemme paranee.

  • Kulttuuriset arvot: kotimaan nähtävyydet auttavat ymmärtämään kansan historiaa ja identiteettiä. 

  • Oma kokemus: olen nähnyt maailmalla monenlaisia vesiputouksia, mutta vaikuttavimmat kokemukseni ovat Kuusamosta.

  • Yleinen mielipide: Suomi on upea matkailumaa.

Argumentit voivat liittyä myös esimerkiksi auktoriteettiin, asian uutuuteen, tunteisiin, moraaliin, uskomuksiin, syy–seuraussuhteisiin, tavoitteisiin tai tapoihin. ​

​

4. Tarkastele tekstin taustaoletuksia. Jos kirjoittaja tai puhuja vetoaa perusteluissaan Suomen

taloudelliseen tilanteeseen tai suomalaisten identiteettiin, hän olettaa, että ne ovat myös             lukijalle tai kuulijalle tärkeitä arvoja.

​

5. Erittele                                eli tekstin kielellisiä vaikutuskeinoja.

​

6. Tee havaintoja                         ja siitä, miten se näkyy.

​

7. Arvioi argumentaation onnistumista suhteessa kirjoittajan tai puhujan tavoitteisiin.

​

Argumentaatioanalyysin kirjoittaminen

Laadi yhtenäinen, jäsennelty teksti, jonka alussa esittelet pohjatekstin tiedot ja kirjoittajan teesin. Etene sen jälkeen johdonmukaisesti niin, että kokoat samankaltaiset perustelut samaan kappaleeseen; tämä on usein lukijalle kiinnostavampaa kuin se, että analyysi etenee pohjatekstin käsittelyjärjestyksessä. Muista perustella havaintosi tekstiesimerkeillä, myös suorilla sitaateilla pohjatekstistä. Retorisia keinoja voit esitellä perusteluiden yhteydessä tai voit koota niistä oman kappaleensa. 

                                    Puheen analyysi

Näkökulmia puheen analyysiin

Argumentaatio

  • Mitä puhuja väittää, miten hän väitteensä perustelee, ja miten hän on tässä onnistunut?

  • ​Minkälaisia taustaoletuksia puhuja on tehnyt: Mitä hän olettaa kuulijoidensa tietävän? Minkälaisia arvoja hän olettaa kuulijoilla olevan? Ota huomioon puhetilanne.

  • Ryhmittele perustelutavat (arvot, syyt, puhujan kokemukset, yhteiskunnalliset vaikutukset, auktoriteetit, tutkimukset jne.). Voit jakaa perusteluita myös sen mukaan, vetoavatko ne järkeen vai tunteisiin.

  • Puhe on tarkoitettu kuunneltavaksi. Miten se näkyy rakenteessa? Esim. aloittaako puhuja helposti ymmärrettävillä perusteluilla? Entä mitkä argumentit hän jättää loppuun? Miksi?

  • Minkälaista retoriikkaa eli tunteisiin vetoavaa kieltä puheeseen sisältyy?

Konteksti (teksti- ja tilanneyhteys)

  • Kuka on puhuja? Mikä on hänen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa?

  • Minkälainen on puhetilanne? Onko kyseessä opettava esitelmä, vaikuttamaan pyrkivä puhe, tilannepuhe vai tunteisiin vetoava juhlapuhe?

  • Missä ja milloin puhe on pidetty? Miten paikka ja aika näkyvät puheesta?

  • Minkälainen yhteiskunnallinen konteksti puheella on? Minkälainen yleinen arvomaailma puhetilanteen aikana vallitsi?

  • Keitä kuulijat ovat? Minkä ikäisiä he ovat? Millainen koulutus heillä luultavasti on, kun he ovat läsnä tässä puhetilaisuudessa? Mikä kuulijoita yhdistää?

  • Jos puhe on julkaistu lehdessä tai esimerkiksi järjestön nettisivuilla tai se on lähetetty radiossa tai televisiossa, miten kontekstin muuttuminen vaikuttaa puheen viestiin?

Tekstilaji

Kirjoitettu puhe on tarkoitettu puhuttavaksi ja kuunneltavaksi: kuulijalla ei ole mahdollisuutta palata tekstiin samoin kuin lukijalla, eikä hän voi vaikuttaa puhenopeuteen. Tämä vaikuttaa puheen kieleen ja rakenteeseen.​

​

  • Määrittele puheen tarkoitus ja poimi havaintoja tukemaan tätä.

  • Miten kuulijoita puhutellaan? Jos puheen kuluessa on useita puhutteluja, mikä niiden merkitys on?

  • Miten puheelle ominaiset kielen piirteet toteutuvat:

    • Yleensä lauseet ovat lyhyitä, koska silloin ne on helpompi hahmottaa kuultuina.

    • Puhuja käyttää sanoja, jotka ovat oletetuille kuulijoille tuttuja.

    • Usein puheessa on toistoa, koska se auttaa muistamista.

    • Kielikuvat elävöittävät puhetta ja pitävät näin yllä kuulijan motivaatiota.

    • Monet retoriset keinot ovat juuri puheelle ominaisia, esimerkiksi kysymykset (pitävät kuulijan valppautta yllä, vaikka puhuja vastaisikin niihin itse) ja lauseen alun toisto (luo painokkuutta, monesti myös arvokkuutta).

    • Puhuja voi käyttää metakieltä (kieltä kielestä), esimerkiksi ”Tarkastelen aihetta neljästä näkökulmasta: aluksi opettajien koulutuksen näkökulmasta, sitten taloudellisista lähtökohdista, kolmanneksi esittelen lukiolaisille tehtyä kyselyä ja lopuksi kerron vielä lainsäädäntöön tulevista muutoksista.” Tämän tehtävänä on auttaa kuulijoita seuraamaan esitystä. Puheessa käytettyä metakieltä ovat myös ”kuten edellä olen todennut” tai ”tähän palaan vielä tuonnempana”. (Kirjoitetussa kielessä metakieltä ei suomessa suosita.)

  • Miten puheelle ominaiset rakenteen piirteet toteutuvat:

    • Millä keinoin puhuja herättää alussa kiinnostuksen?

    • Miten rakenne pitää yllä kuulijan motivaatiota: mihin kohtiin sijoittuu huumoria, tarinoita, sitaatteja tai keventäviä esimerkkejä?

    • Miten puhuja huolehtii siitä, että puhe päättyy hyvässä yhteisymmärryksessä? Yleensä lopussa on kannustavia tai sovittelevia sanoja.

                                 Kuvan ja videon analyysi

Ohjeita kuvan ja videon erittelyyn

  • Selvitä laji: onko kyseessä esimerkiksi mainoskuva tai mainosvideo, uutiskuva, taidekuva, pilakuva, musiikkivideo tai elokuvatraileri? Mihin tarkoitukseen kuva tai video on tehty?

  • Ota huomioon konteksti: Missä ja milloin teos on ollut esillä, tai missä se on julkaistu? Miten konteksti vaikuttaa kuvan tai videon tulkintaan?

  • Mikä on teoksen kohderyhmä, ja mistä sen voi päätellä?

  • Mikä on kuvan tai videon aihe, ja mitä siinä tapahtuu?

  • Tee havaintoja kuvan muodosta, sommittelusta, väreistä ja värisävyistä, kuvakoosta, kuvakulmasta ja rajauksesta. Mikä merkitys näillä on tulkinnalle?

  • Samankaltaisia havaintoja voi tehdä videosta. Miten kuvakerronta etenee? Miten kameran liike, leikkaukset ja rytmi vaikuttavat? Millä muilla keinoilla luodaan merkityksiä ja tunnelmaa? Miten videon kuvakerronta ja äänimaailma sopivat yhteen?

  • Minkälaisia ajatuksia kuva tai video herättää? Tuleeko siitä mieleen jokin toinen teos? Vahvistaako se stereotyyppisiä asenteita, vai ohjaako se uudenlaiseen ajatteluun?

Usein kuvasta tulee mieleen jokin toinen kuva. Norjalainen taiteilija Edvard Munch teki Huuto-nimisestä teoksestaan useita versioita vuosina 1893–1910. Hugo Simbergin vesiväri- ja guassimaalaus Halla valmistui 1895. Siinä on nähty yhtymäkohtia Munchin teokseen. Simbergin Halla-hahmo herättää kuitenkin ehkä pikemmin säälin kuin kauhun tunteita.

​

Munchin teos liittyy ekspressionistiseen ilmaisuun, ja sen ympäristönä on kaupunki. Hallassa taas on vaikutteita symbolismista. Siinä korpimaisemaan yhdistyy Simbergille ominainen fantasiamaailma.

vertaileva tekstianalyysi

                                       Vertaileva analyysi

Kun vertailtavana on kaksi teosta samasta aiheesta, kummankin ominaispiirteet nousevat esiin. Olennaista on tunnistaa tekstilaji tai genre ja sille vakiintuneet piirteet. Vertailtavina voivat olla esimerkiksi

- kaksi novellia

- runo ja romaanin katkelma

- kaksi taidekuvaa

- vanha televisiomainos ja uusi lehtimainos

- romaanin ja tietokirjan katkelma.

Vertailussa on etsittävä yhtäläisyyksiä ja eroja. Suunnitteluvaiheessa kannattaa listata toiseen sarakkeeseen samankaltaisuuksia, toiseen eroja. Analyysissa voi pohtia, johtuvatko erot esimerkiksi

  • tekstilajeista ja niiden tavoitteista

  • ilmestymisajankohdasta: esimerkiksi arvomaailman muutoksista, teknologian kehityksestä tai erilaisista tyylisuunnista

  • eri julkaisukanavasta ja eri kohderyhmästä 

  • tekijöiden iästä, kulttuuritaustasta, sukupuolesta tai arvomaailmasta.

​

Samalla on mietittävä, miten erot ilmenevät. Näkyvätkö erot esimerkiksi

  • kielessä: sanastossa ja lauserakenteissa

  • kertojan äänessä: minäkertoja ja kaikkitietävä kertoja luovat erilaisen vaikutelman

  • miljöössä: edustavatko henkilöt eri sosiaaliryhmiä, tai sijoittuvatko tekstit eri aikoihin tai paikkoihin

  • kuvakerronnassa. 

Toisaalta myös samankaltaisuuksia on kiinnostavaa pohtia. Yhdistääkö teoksia esimerkiksi

  • aihe

  • samanikäiset päähenkilöt

  • miljöö 

  • kerrontatapa.

 

Laadi yhtenäinen, jäsennelty teksti, jossa esittelet sekä teosten samankaltaisuuksia että eroja. Nimeä aloituskappaleessa käsittelemäsi teokset: kirjoittajat tai muut tekijät, teosten otsikot ja tekstilajit tai genret. Sen jälkeen etene yksi näkökulma kerrallaan. Käytä sitaatteja todistamaan havaintojasi. 

Tämän sivun taidekäsityöt: Anne Helttunen

bottom of page